8. viikko, 18.11. - 22.11.2013

...alkoi siis näissä merkeissä, jess! ja jos joskus lopetan leikkimisen, nii mua voi vetää sit pataan

 

Maanantaina kävimme vierailulla Ahlmannin koululla. Tutustuimme erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin sekä morjestimme muutamaa karvakaveria. Tallissa oli kaunis valo, joka loi tunnelmaa vuohien mutustaessa heinää. Kanat (yllätys yllätys) kotkottivat... F-mollissa. Tämä luultavasti kertoo kukkojen ja kanojen välisestä patriarkkaisesta kanakuntamallista. Ahlmannilla voi myös opiskella eräoppaaksi ja tämä herätti kiinnostusta pajan keskuudessa.

Vuohen profiili (ois muuten tosi hyvä leffan nimi)

Kohtalaisen söpöjä otuksia

Vuoden lehmä-äänestyksen voittaja 2013

Pakollinen taidekuva

Tiistaina kävimme mainostamassa Etapin luontopolkupajaa. Kohteena oli Polun starttipaja. Sillä välin muut pajalaiset suunnittelivat loppuleiriä. Ruokalistaa ja reittisuunnitelmaa hiottiin kohti täydellisyyttä.

Keskarina kävimme hypermarketissa hankkimassa kaikki kuivamuonatarvikkeet loppuleiriä varten. Loppupäivästä jatkoimme leirin suunnittelun parissa. Koottiin listaa henkilökohtaisesta varustuksesta ja pohdittiin reittivalintoja Seitsemisiin. Tiistaista ja keskiviikosta ei valitettavasti ole kuvia. No mut ne olikin tommosii perusgettotoimistotyöpäivii.

Torstaipäivä alkoi lumisateisena. Kunnostautunut kotimeteorologi jo tiesikin, että se tulisi muuttumaan rännäksi päivän mittaan. Ah, Suomen kesä! Räntäsateesta huolimatta päivän ohjelmassa oli tutustuminen legendaariseen Legioonateatteriin. Teatterilla seurasimme pajaryhmän näytelmäharjoituksia ja jaoimme tietoa molempiin suuntiin pajoja koskien. Itsensä ilmaiseminen kaikissa muodoissa on todella puhdistavaa puuhaa ja muutama ryhmäläinen kiinnostuikin Legioonateatterin pajatoiminnasta.

Näytelmäharjoitukset Leksulla, mukana yksijalkainen heilurimies

Perjantaina lähdimme pienellä ryhmällä kohti Hervannan metsiä. Edellispäiväinen räntäsade oli kostuttanut sammalpeitteet ja tämä auttoi varusteiden vedenpitävyyden todentamisessa. Muutenkin pieni taival oli omiaan tutustuttamaan omiin varusteisiin. Laitoimme taukopaikalla pienen notskin pystyyn ja nautimme kupposet kuumaa sekä siivut eväsleipäskää. Tällä välin osa porukasta oli Etapilla keräämässä varusteita kokoon loppuleiriä varten. Pian jouduimme kohtaamaan sen tosiasian, että täältähän pitää lähteä kohta viikonlopun viettoon. Näin siis lähdimmekin, mutta kovin jo maanantai mielissämme. Kiitos tästä viikosta!

Tää on tätä oikeeta meininkiä, kiitti tästä viikosta!

7. viikko

Alkuviikosta olimme Kurun metsäoppilaitoksella tulevien eräoppaiden ohjattavana. Oppaiden avulla harjoittelimme muunmuassa suunnistusta, puukon käyttöä ja nuotion sytyttämistä. Kaikki sujui jälleen kerran kuin rasvattu eikä kellään ollut suurempia ongelmia. Mielenkiintoista oli koulun kansainvälisyys, oppainamme toimi niin japanilainen, amerikkalainen kuin skottikin. Hauskaa, mukavaa ja ennen kaikkea asiantuntevaa porukkaa.  

nuotiohetki

Nuotion sytytysharjoitus

Veistelyä

Keskiviikkona oli välipäivä joka vietettiin Etapilla tehden loppuleirin suunnittelua! Kaikki saivat vastuulleen jonkun osa-alueen, kuten turvallisuus-suunnitelman tai varustesuunnitelman tekemisen. Ruokasuunnitelma hyväksytettiin kaikilla ryhmäläisillä, ja sitten osa lähti Etapin ruokalaan kysymään apua ruokamäärien kanssa. Päivä oli leppoisa ja kaikki olivat hyvällä tuulella.


Torstai 14.11.2013
Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Virtoja n.100km päähän. Tässä vaiheessa emme tarkkaan tienneet mitä  olimme menossa tekemään.
Kun saavuimme perille Marttisen nuorisokeskukseen, kyltti kiipeilytorni paljasti tekemisen, eli kiipeilyä oli luvassa.

Ennen kiipeily touhuja teimme nuotiolla kasvistortilloja,nams että oli hyvä..

Mut joo ennen varsinaista yläköysiradan suorittamista pidettiin turvallisuuskoulutus kiipeilystä ja kiipeilyvarusteista.

 Ei muutaku kiipeilemään useiden metrien korkeuteen jossa varsinaisia esteitä oli 8; Silta, hämähäkinverkko, rengasliuku, rikkinäinen silta, narutikapuut, räjähtäneet tynnyrit, trapetsi ja vaijeriliuku.
Selviydyimme kaikki aivan loistavasti ja ehjinä maankamaralle.
Sitten automatka vielä takaisin tampereelle, kivaa oli =)


Perjantaina kävimme porukalla tutustumassa verkostointityöpajaan. Ja sitten viikonlopun viettoon. :)

Viikko kuusi

Maanantai on perinteinen pajapäivä, jolloin aamupalan jälkeen kukin hajaantui pitkin taloa seka tietty ruokapankille ja Etapin ruokalalle. Itse olin tutustumassa puupajan toimintaan, mutta varsinaisiin puutöihin en tälläkertaa päässyt. Sen sijaan pääsin porailemaan seinään reikiä.

asennushommia

 

Myöskin autonkorjaamisen saloihin päästiin tutustumaan autopajalla. Ensimmäisenä pääsin auttelemaan tukkeutuneen pissapojan avaamisessa, homma kävi aika vikkelästi, sitten sain luennon auton moottorihuollon kustannuksista. Yhdet öljynvaihdotkin tuli tehtyä, homma vaikutti ihan mielenkiintoiselta miksei tuota enemmänkin voisi tehdä.

Tukkeutuneen pissapojan mysteeriä selvittämässä

Tiistaina suuntasimme kohti Torpan leirikeskusta jatkamaan jo viime viikolla aloittamaamme talkoilua. Haravointia oli tiedossa, homma sujui vauhdilla "kuten aina" ja piha saatiin edustuskelpoiseksi ennätysajassa. Ruoasta on jälleen kiitettävä Torpan leirikeskuksen osaavaa keittiötä, allekirjoittanutkin nautti kolme lautasellista mantelikalaa lisukkeineen.

haravointia

Ruoan jälkeen kessuttelemassa

Valmis!

Torstaina saimme vieraaksi vapaalaskukonkari "Masan" joka tuli pitämään luentoa talviretkeilystä ja esittelemään meille välineistöään, luento oli mielenkiintoinen ja kaikkia homma tuntui kiinnostavan. Masa piti meille myös harjoitustehtävän jossa piti suunnittella talviretki Lappiin kartan avulla reitti, matkan pituus ja kesto jne. Oli hienoa kuulla neuvoja oikealta asiantuntijalta ja tehtävä sujuikin kaikilta ilman sen suurempia pulmia.

Talviretken suunnittelua

Ja perjantaina leirivälinepajan jäpikkä kertoi meille vapaaehtoistyöstä ja sen mahdollisuuksiasta ja omista kokemuksistaan Nepalissa.

Viikko oli ja meni mainiosti kuten aina :)

5. viikko

Maanantai aloitettiin perinteisesti pajapäivällä. Ruokapankilla autettiin Nyssebussista tarjottavien tavaroiden haussa heti aamutuimaan. Oli mukavaa olla aidosti ja oikeasti kilttien ihmisten apuna. Leirivälinepajalla oli hiljainen päivä, mutta siitä huolimatta tekemistä keksittiin sopivassa määrin. Liimapaikat, karhunkieli sekä ylenpalttinen huolellisuus tulevat näissä hommissa tutuiksi.

Puolijoukkueteltan tarkistus nro 2

Puupajan koneet tulivat tutuiksi

Tiistaina aamupalan sekä pakollisten lätinöiden jälkeen lähdimme kohti Torpan leirikeskusta. Tarkoituksena oli pihatalkoot ja tutustuminen leirikeskusvastaavan työhön. Näin myös tapahtui. Iloinen ilme sävytti haravointia ja puskien "trimmausta". Eräs pajasankari tasapainoili parin tonnin painoisten kivenmurikoiden kanssa. Tälläisen urakoinnin jälkeen maistui lounas, joka oli varta vasten meitä varta vasten tehty meitä varten. Emännälle kiitos! Keli oli hyvä syksyistä puuhastelua varten. Hyväähän toi tommonen ulkona oleminen tekee.

...sekä työnjohtajamme

Henkinen johtajamme ja kivenpyörittäjämme

Kohta lähtee meinaan puskat matalaks

Harava ja ihminen

kertaa kaks

Tasapainotteluharjoitus

Pajalaiset Nässyn päällä

Kliseinen syksykuva (silti ihana)

kertaa kaks

Hymykota

Keskiviikkona suuntasimme kohti Kurua maailman parhaan jurtantekijän luokse keskelle metsää. No oikeastaan siinä oli autotie ihan vieressä, mut kuitenki hei Kuru c'mon! Yllätys yllätys, keli oli hyvä. Suorastaan kaunis. Aurinko näyttäytyi keskipäivän jälkeen kuusien ja mäntyjen yltä antaen viimeiset valonrippeensä ennen talven kolean karua kosketusta. Aloitimme Kurun vierailun pakuriteen merkeissä. Kaksi karvaista koiraystävää tulivat myös heti tutuiksi. Autoimme jurttajäbää halonhakkuussa sun muissa puihin tai oksiin liittyvissä jutuissa. Kyllähän siinä hiki tuli. Pääsimme myös jälleen valmiiseen pöytään kun nautimme lounaaksi kasvissosekeittoa sekä hurjan maukkaita rieskoja. Tästä erityiskiitos jurttajäbän vaimolle. Päivä jatkui lounaan jälkeen vielä parin tunnin verran samoissa merkeissä, mutta pian oli jätettävä Kuru ja ihanat huskyt taakse ja suunnattava kohti Tampesteria.

Pakuriteetä ja jurttakirjallisuutta

Toby!

Pakuria

Klapeja klapeja

Jurttatehdas

Torstai alkoi hieman erillaisissa merkeissä kun aloitimme päivän arjenhallintatunneilla joita veti lähäriopiskelijamme Jyri ja yksilöohjaaja Taru. Sinänsä tunneilla ei ollut mitään uutta, mutta muistinvirkistykseksi oli hauska käydä läpi näitä asioita, kuten terveyden ylläpito ja raha. Lounastunnin jälkeen lähdimme porukalla työkkärin rekrytointitapahtumaan. Rekrytoijat olivat lähinnä telemyyntifirmoja ja vuokratyöpalvelun tarjoajia. Sinänsä aika tylsää kun ei ollut "kojuja" jotka  olisivat koskettaaneet omia mielenkiinnonkohteita. Työkkärikierroksen jälkeen pääsimmekin suoraan kotiin.

Metsän halki kohti työllistymismahdollisuuksia

Mehuhetki Etepin ruokalassa

Työkkärin edessä, kohta rekryilemässä

Perjantai piti olla kokonaisuudessaan salipäivä, mutta osa jäi pajalle terveystarkastukseen sekä hoitamaan joitain pieniä askareita. Tästä päivästä ei sen enempää.

Kettu kuittaa ja orava ottaa henk. kohtasesti.